Minusta

Koirat ovat kuuluteet tavalla tai toisella elämääni aina lapsuudestani asti. Pitkään olin ilman omaa koiraa, koska elämä vei maailmalle, lapset syntyivät ja lapsiarki täytti päivät. Kun lapset kasvoivat kouluikään, tuntui koiranhankinta ajankohtaiselta. Niinpä meille muutti kesällä 2011 silloiseen elämäntilanteeseen sopiva "ranskis" Eetu. Kun reilut 8 vuotta myöhemmin jouduimme luopumaan Eetusta olin juuri vaihtanut työpaikkaa ja lapset lensivät pesästä. Elämässä oli niin paljon muutoksia, ettei ollut oikea aika ottaa uutta koiraa. Tiesin kuitenkin, että sen aika tulee vielä. Sitten tuli pandemia ja työt siirtyivät täysin kotitoimistolle, joten mielessä alkoi kytemään uuden lenkkikaverin hankinta.

Espanjanvesikoira oli kummitellut mielessä jo hyvän aikaa, joten aloin tutustumaan rotuun tarkemmin lukemalla kaikkea mitä netistä löysin. Mitä enemmän rodusta luin, sitä enemmän siihen ihastuin. Loppukesästä 2020 rohkaistuin lähettämään sähköpostia muutamille perron kasvattajille, esittelin itseni, elämäntilanteeni ja toiveeni. Yllätyksekseni ihana pieni perrotyttö Isla muutti meille jo lokakuun lopussa. Olin myyty ❤️. Loppuvuodesta 2023 lauma kasvoi, kun Elve muutti Islan kaveriksi.

Kasvattajan peruskurssin kävin joulukuussa 2023, sillä ajatuksella että saan hyvää yleistietoa koirien jalostuksesta ja kasvatustyöstä. Vierähti vuoden verran ennen kuin päätin anoa kennelnimeä ja ryhdyin suunnittelemaan ensimmäistä pentuetta. Pienimuotoisen kasvatustyöni tavoitteena on jalostaa terveitä ja tervepäisiä espanjanvesikoiria, jotka tuovat iloa ja hyvinvointia omistajilleen.