Kokonaisarvio
Testin alussa Elve suhtautui uuteen testaajaan avoimen ystävällisesti, ja se tutustui rauhallisen aktiivisesti uuteen tilaan. Elve oli hyvin motivoitunut koko testin ajan ja se keskittyi hyvin tehtäviin. Elve käyttäytyi sylinteritestissä impulsiivisesti. Elve luki hyvin ihmisen elekieltä, mutta ei ollut niillä johdettavissa harhaan (huijaus -osio). Elve ymmärsi kolme viidestä testatusta eleestä - jalka, kädellä ristiin sekä katse-eleet. Tilaan liittyvää ongelmaa (V-aita) Elve ei ratkaissut määräajassa, vaan se jumittui makupaloihin ja pyysi myös apua ihmiseltä. Looginen päättely, joka on testin vaikein tehtävä, oli myös Elvelle vaikea. Mahdottomassa tehtävässä Elve oli molemmat ongelmanratkaisustrategiat, itsenäinen ja ihmiseen tukeutuva, hyvin tasaisesti käytössä. Elve muisti kaikki neljä
toistoa muistitehtävästä oikein, mikä on harvinainen ja erinomainen suoritus. Elve pystyi selkeästi matkimaan ihmisen toimintoa sosiaalisen oppimisen tehtävässä, ja koira oppi myös koneen käytön heti ensimmäisen mallin painamisen jälkeen. Elve painoi nappia motivoituneesti toistuvasti, vaikka ei innostunutkaan syömään laitteesta ulostulevia
makupaloja. Tämä kertoo koiran motivoituneen kiinnostavasta laitteesta ja itse toiminnosta ja sen seurauksena tapahtuvan laitteen toiminnasta. Elvellä oli monia vahvuuksia testissä - sosiaalisuus, uteliaisuus, motivaatio, keskittymiskyky, eleiden lukukyky, molempien ongelmanratkaisutapojen tasainen käyttö, muisti, sekä kyky
sosiaaliseen oppimiseen.
Suhtautuminen vieraaseen ihmiseen - arkuus-rohkeus
Suhtautuminen vieraaseen ihmiseen, eli sosiaalisuus/ystävällisyys-persoonallisuuspiirre, vaihtelee paljon koirien välillä. Sosiaalisuuteen vaikuttaa sekä geenit eli perimä, että koiran kokemukset koko elinajan aikana. Perimän lisäksi erityisen suuri painoarvo on koiran pentuajan kokemuksilla, niin positiivisilla kuin negatiivisilla. Rodut vaihtelevat
paljon sosiaalisuudessaan, ja olemme jalostaneet rotuja, joista joissakin pääosin yksilöt suhtautuvat vieraisiin ihmisiin avoimen ystävällisesti, kun taas toisissa roduissa suhtautuminen on pääosin varauksellista, jopa pelokasta. Testin alussa katsottiin koiran ensisijaista reaktiota ja suhtautumista sille vieraaseen testaajaan.
Koirasi käyttäytyminen osiossa
Elve suhtautui testin alussa vieraaseen ihmiseen ystävällisesti ja avoimesti.
Uteliaisuus
Testissä tulee esille paitsi koiran aktiivisuus (FitBark), myös koiran uteliaisuus sekä rohkeus uuteen tilaan tutustuttaessa. Mikäli koiraa tilanne pelottaa, se saattaa pysytellä
testin alussa mielellään lähellä omistajaa ja on passiivinen. Tällöin koiran sen esim.
kotioloissa näkyvä aktiivisuus ei tule näkyviin testissä, ja käytös kertoo, että koiraa
aluksi jännittää uusi tilanne.
Koirasi käyttäytyminen osiossa
Elve oli aktiivinen testin alussa, ja irti päästessään tutustui pääosin kävellen koko
huoneeseen.
Itsehillintä sylinteritestissä
Itsehillintä on ominaisuus, joka on arkipäivässä hyödyllinen monella tavalla.
Optimaalinen suoritus ongelmanratkaisussa tehdään usein kohtuullisen matalassa
vireessä, kun taas liian kiihtynyt, tai passiivinen mielentila heikentää suoritusta.
Itsehillintä on tärkeä ominaisuus luonnossa elävälle eläimelle ja se on myös osittain
periytyvä ominaisuus. Hyvä itsehillintä on tärkeä myös koiran arkipäivässä sekä
koulutuksessa. Koiran kyky hillitä ensimmäinen tunnereaktio helpottaa koiran hallintaa
arkipäivän tilanteissa. Koira, joka kykenee kontrolloimaan omia impulssejaan, kykenee
todennäköisesti paremmin esim. pitkäjänteiseen yhteistyöhön, kuin koira, jonka on
vaikea kontrolloida omia mielihalujaan. Esimerkiksi laumassa metsästäminen vaatii
susilta tarkkaa koordinoitua yhteistyötä, jossa yksilön on pidäteltävä suurtakin halua
rynnätä liikkeelle, jotta metsästys onnistuisi. Toisaalta olemme tarkoituksella jalostaneet
rotuja, joissa haluamme koiran reagoivan nopeasti esim. saaliseläimen liikkeeseen tai
uhkaan. Tällaisia ovat monet metsästyskoirat ja työkoirarodut, ja usein koira, jolla on
jonkin verran impulsiivisuutta saattaa olla erinomainen harrastuskoira – toisinaan arki
koiran kanssa saattaa olla haastavaa, riippuen koiran muista ominaisuuksista. Hyvin
impulsiivinen koira saattaa olla hyvä harrastus ja kilpakoira lyhyehköihin suorituksiin,
mutta pitkissä työtehtävissä, jotka vaativat keskittymistä ja rauhoittumista,
impulsiivisuus saattaa tuoda haasteita – ei kuitenkaan aina. Impulsiivinen koira kiihtyy
helposti, ja voi täten havainnoida puutteellisesti informaatiota ympäristöstä, ja esim.
käsillä olevasta tehtävästä. Impulsiivinen koira myös helposti innostuu asioista, ja sen
vire nousee helposti, mikä on etu koulutuksessa.
Impulsiivisuutta mitattiin testissä sylinteritestillä. Sylinteritestissä koira opetettiin ensin
syömään makupala peitetyn sylinterin avoimista päistä, ja sen jälkeen tilanne muuttui
siten, sylinteri oli seuraavissa toistoissa läpinäkyvä, eli koira näki palkkion. Hyvän
itsehillinnän omaava koira pysyttelee pääasiassa juuri oppimassaan tavassa saada
palkkio, kun taas koira, jonka on vaikea vastustaa impulsseja, innostuu helposti
nähdessään palkkion ja pyrkii siihen käsiksi suorinta tietä lasin läpi. Impulsiivisuus
3
näyttää olevan koiralla voimakkaasti periytyvä ominaisuus, ja rodut eroavat
impulsiivisuudessa.
Tällä hetkellä ei ole olemassa yhtä testiä, joka luotettavasti toisi monitahoisen
impulsiivisuuden kaikki puolet esille. smartDOG testissä käytetään sylinteritestiä, jonka
on havaittu korreloivan koirilla arjessa havaitun impulsiivisuuden ja kiihtymisen kanssa.
Sitä on käytetty tutkimuksissa useille eläinlajeille, koira mukaan luettuna. Sylinteritesti
ei kuitenkaan aina kerro koko kuvaa koiran impulsiivisuudesta ja testissä tulee
helpoimmin esiin voimakas, yhden tyyppinen impulsiivisuus, joka on usein yhteydessä
koiran kiihtymykseen, aktiivisuuteen sekä myös rohkeuteen. Sylinteritestin tulos voi
kertoa erityisesti juuri sen hetkisestä tunnetilasta. Esimerkiksi pelokkuus tekee koiran
aina varovaiseksi, ja se hillitsee itsensä juuri sillä hetkellä. Impulsiivisuus on
monitahoinen ominaisuus, niin ihmisellä kuin koirallakin.
Koirasi käyttäytyminen osiossa
Palkkio näköärsykkeenä häiritsi koiran suoritusta; Elve yritti ottaa ruokaa toistuvasti
lasin läpi, siitä huolimatta, että se oppi juuri ottamaan ruoan sivusta. Koira käyttäytyi
tässä sylinteritestissä impulsiivisesti. Aikaisemmissa tutkimuksissa koirilla sylinteritestin
onnistumisprosentti on ollut keskimäärin 79% ja susilla 77% - Elvellä tämä oli 40%.
Eleiden ymmärtäminen
Eleiden lukukyky – osiossa testattiin miten hyvin koira löytää palkkion ihmisen eleiden
vihjeen avulla. Koirien on yleisesti havaittu olemaan erinomaisia ihmisen eleiden
lukijoita, jopa parempia kuin simpanssi, mutta tämä ominaisuus vaihtelee paljon koirien
välillä. Ihmisen kommunikaation ymmärtämiseen ei aikaisempien tutkimusten mukaan
vaikuta paljoakaan oppiminen tai intensiivinen koulutus, vaan se on kohtuullisen pysyvä
ja periytyvä ominaisuus, mutta tästä tarvitaan lisää tutkimuksia. Iälläkään ei ole
havaittu olevan suurta vaikutusta eleiden lukukykyyn, ja jo kuusi viikkoisten pentujen on
havaittu löytävän hyvin ruoan ihmisen vihjeen avulla. Eri rodut eroavat toisistaan siinä,
miten hyviä ne ovat lukemaan ihmisen eleitä, ja ihmisen kanssa tiiviiseen yhteistyöhön
jalostettujen rotujen on havaittu olevan keskimääräistä parempia lukemaan ihmisen
eleitä. Tästä tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimusta, koska rotujen välisiä eroja ei ole
tutkittu kunnolla. Ihmisen eleiden ymmärtäminen näyttää olevan myös voimakkaasti
periytyvä ominaisuus koiralla.
Koirasi käyttäytyminen osiossa
Elve ymmärsi ihmisen eleitä keskimäärin hyvin saaden 70% oikein. Elve ymmärsi kolme
viidestä eleestä. Elve ymmärsi virheettömästi katse-eleen, ja teki 1-2 virhettä jalka- ja
kädellä ristiin osoitetuissa eleissä. Vaikein elevihje koiralle oli selkeästi ensimmäinen
käsivihje sekä käsivihje, jossa käsi ei jää paikoilleen osoittamaan suuntaa.
V-aita
V-aita tehtävässä koiran oli ratkaistava spatiaalinen eli tilaan liittyvä ongelma, V-aidan
4
sisälle laitettiin ruokaa ja koiran on tajuttava, että menemällä poispäin palkkiosta, koiran
on mahdollista saavuttaa se. Tehtävä mittaa paitsi ongelmanratkaisun nopeutta, myös
ongelmanratkaisutapaa ja itsehillintää. Näkyvä ruoka lähellä on houkutteleva, ja vaatii
itsehillintää edetä ruoasta poispäin. Testi mittaa samalla myös ongelmanratkaisutapaa -
koira voi myös tässä tehtävässä keskittyä pyytämään apua ohjaajalta, sen sijaan että
ratkaisisi sen itse. Aikaisempien tutkimusten mukaan koirat ratkaisevat tehtävän
keskimäärin n. 20—40 sekunnissa. Ongelmanratkaisukykyyn vaikuttaa aina myös
aikaisempi kokemus ja oppiminen.
Koirasi käyttäytyminen osiossa
Elve ei ratkaissut V-aita tehtävää 3 minuutin määräajassa. V-aita tehtävä mittaa paitsi
ongelmanratkaisua, mutta myös impulssikontrollia – koiran on lähdettävä poispäin
palkkiosta saadakseen sen. Tämä on erityisen vaikea koirille, joiden on vaikea hillitä
impulssejaan. Koira jumittui testissä joksikin aikaa aidan viereen lähelle palkkiota, josta
sen oli hankala irtautua. Elve pyysi myös apua tehtävän suorittamiseen ja käytti ääntä
(haukkui) avun pyytämisessä.
Mahdoton tehtävä
Mahdottomassa tehtävässä testataan koiran ongelmanratkaisun strategiaa – itsenäinen
vaiko ohjaajalta apua pyytävä. Tehtävä on aluksi helppo, mutta muuttuu lopulta
mahdottomaksi ratkaista. Koiran tapaa ratkaista ongelma tarkkaillaan kahden minuutin
ajan. Molemmat tavat ratkaista ongelma ovat hyviä, ja riippuukin lähinnä koiran
käyttötarkoituksesta, kumpi tapa on parempi omistajan mielestä. Pääosin itsenäiseen
työskentelyyn tulevan koiran olisi hyvä pyrkiä itsenäisesti ongelman ratkaisuun. Apua
pyytävä strategia on erinomainen silloin, kun koiralta vaaditaan ohjattavuutta ja sitä,
että se ongelmatilanteen kohdatessaan turvautuu ohjaajaan mieluummin kuin toimii
itsenäisesti. Ihmiseen kohdistettu katse kertoo myös koiran yhteistyöhalukkuudesta,
mikä helpottaa puolestaan koulutusta. Koulutuksella pystytään vaikuttamaan jonkin
verran ongelmanratkaisu -strategiaan, esim. koiralla pystytään vahvistamaan ohjaajan
apuun luottavaa strategiaa, tekemällä yhteistyö ihmisen kanssa kannattavaksi.
Ominaisuus on kuitenkin periytyvä ja eroaa paljon rotujen välillä. Mikäli koira hylkää
rasian pitkäksi aikaa, kertoo se joko siitä, ettei rasiassa oleva palkkio ole tavoittelemisen
arvoinen koiran näkökulmasta (ei jaksa ponnistella sen eteen paljonkaan), tai että muut
asiat kiinnostavat enemmän. Toisinaan koira tulee tehtävässä epävarmaksi, ja hylkää
rasian lähtien tekemään haistelua sijaistoimintona, vaikka tila ei muuten
kiinnostaisikaan koiraa.
Koirasi käyttäytyminen osiossa
Mahdottomassa tehtävässä Elvella oli käytössä molemmat ongelmanratkaisustrategiat
hyvin tasaisesti – se käytti 46 % ajasta avun pyytämiseen ja 54 % ajasta itsenäiseen
työskentelyyn. Molempien strategioiden käyttäminen kertoo myös käyttäytymisen
joustavuudesta, ja siitä että koira pystyy vaihtamaan ongelmanratkaisutapaa tarpeen
tullen, eikä jumitu yhteen tapaan. Koira ei hylkää tehtävää, vaan ratkoo sitä
sinnikkäästi. Elve käytti myös tässä osiossa ääntä (haukkui) avun pyytämiseen.
5
Looginen päättely
Tämä tehtävä osio sisältää testin vaikeimman tehtävän. Loogisen päättelyn tehtävässä
koiran on pääteltävä tyhjän astian perusteella palkkion sijainti (negaation kautta). Tämä
on erittäin haastava tehtävä koiralle. Koiran omaa päättelykykyä vaikeuttaa koiran
herkkyys ohjaajan eleille ja kommunikoinnille – eli tässä tehtävässä testaajan viimeksi
koskettama astia saattaa olla koiralle houkuttelevin, vaikka se on tyhjä. Vain noin 40%
koirista ymmärtää tehtävän.
Koirasi käyttäytyminen osiossa
Elve ei ymmärtänyt loogisen päättelyn tehtävää. Tehtävä on haastava, ja vain pieni osa
testatuista koirista ratkaisee sen.
Huijaus
Toiset koirat luottavat ihmisen vihjeisiin ja eleisiin suunnattomasti, ja "Huijaus" -tehtävä
mittaa tätä. Koiralle laitetaan näkyvästi herkku toiseen astiaan, mutta elellä
osoitetaankin toista - kumpaan astiaan koira menee?Testaaja siis vihjaa koiralle namin
väärän sijainnin. Tässä vaikuttaa osittain koulutus.
Koirasi käyttäytyminen osiossa
Elve ei hämääntynyt tässä tehtävässä testaajan vääristä vihjeistä, vaan se päätteli itse
näkemänsä perusteella missä palkkio on, eikä antanut osoitusten häiritä. Suurin osa
koirista ei seuraa testaajan väärää vihjettä, vaan menee sinne, minne namin näki
menevän.
Muistitesti
Muistin kesto -tehtävässä koiran täytyy muistaa tarkalleen kohteen sijainti lähellä
toisiaan sijaitsevasta kolmesta astiasta minuuttien odottelun jälkeen. Muisti- tehtävässä
pisin aikaviive oli 2min 30s – käytännössä koiran muisti on paljon pidempi kuin tämä, ja
se saattaa muistaa useita kuukausia, jopa vuosia tiettyjä asioita ja paikkoja – näin pitkiä
viiveitä on vain hankala testata testiolosuhteissa, ja siksi vaikeus tehtävässä luotiin
kolmella samankaltaisella muistipaikalla. Tehtävä on vaikea, koska samanlaisia astioita
on kolme ja ne ovat lähellä toisiaan. Koiran odotuksen kärsivällisyys tai kärsimättömyys
saattaa myös vaikuttaa muistamiseen, ja monesti koiran kärsimätön ja levoton odotus ei
edistä muistamista. Testissä muistitulokseen vaikuttaa myös koiran vireys, tunnetila ja
motivaatio muistettavaa asiaa kohtaan - se saattaa siis vaihdella samalla koiralla eri
päivinä. Koiran näköyhteys peitettiin – tämä siksi, että mikäli koira pitää katsekontaktin
astiaan kokoajan, tehtävä ei mittaakaan muistia, joka tarkoittaa asian palauttamista
uudelleen mieleen. Testissä oikein muistaminen vaatii, että koira käsittelee spatiaalista
tietoa (oikean purkin sijainti), painaa sen mieleensä, sekä noutaa tiedon tietyn aika
viiveen jälkeen.
Koirasi käyttäytyminen osiossa
Elve muisti oikein kaikki neljä aikaa (1min, 1min30s, 2min ja 2min 30s) mikä on
6
erinomainen ja kohtuullisen harvinainen suoritus – vain noin 19% testatuista koirista saa
kaikki oikein. Testi vaatii myös yleensä kykyä keskittyä ja kykyä odottaa. Keskimäärin
koirat muistavat tässä tehtävässä 2 aikaa oikein.
Sosiaalinen oppiminen
Koirat pystyvät oppimaan toisiltaan ja myös ihmiseltä. Tällaista toisen käyttäytymisen
seuraamista ja sen matkimista kutsutaan nimellä sosiaalinen oppiminen, ja vaikka se on
eläimillä yleinen oppimistapa, käytetään sitä harvoin hyväksi esim. koiran
koulutuksessa. Esim. "Do as I do" koulutustapa pohjautuu ihmisen käyttäytymisen
matkimiseen. Tässä testissä koiran spontaania mallista matkimista testattiin laitteella,
jossa testaaja näytti ensin viisi kertaa tavan, miten ruoka saadaan laitteesta ulos, ja sen
jälkeen koira sai 3 min aikaa puuhastella laitteen kanssa. Tutkimusten mukaan jo 8vk
ikäiset pennut pystyvät matkimaan ihmistä. Monesti tässä tehtävässä koira keskittyy
pyytämään apua, sen sijaan että se itse lähtisi painelemaan nappuloita. Toisinaan koira
kiihtyy, ja haluaa vain hajottaa koneen.
Koirasi käyttäytyminen osiossa
Sosiaalisen oppimisen tehtävässä Elve painoi oikeaa nappulaa jo ensimmäisen
mallipainalluksen jälkeen selkeästi ihmiseltä mallista katsoen. Koira myös oppi laitteen
toiminnan nopeasti ja painoi nappia toistuvasti. Elve oli erittäin motivoitunut laitteesta ja
sen toiminnasta itsestään, vaikka se ei syönytkään laitteesta ulostulevia makupaloja.
Kyky mallioppimiseen oli Elvellä erityisen vahva ja motivoituminen käyttämiseen
nameista riippumatta harvinaista.
Fitbark
Koiran aktiivisuus mitattiin testissä FitBark aktiivisuusmittarilla, joka antaa
minuuttikohtaisen aktiivisuuden keskiarvon. Koiran aktiivisuus mitattiin keskiarvona
koko testissä oloajan. Testattujen koirien välillä on paljon eroa siinä, miten aktiivisia ne
ovat testissä. Aktiivisuus käyttäytymisominaisuutena on yleensä hyvin voimakkaasti
periytyvä ominaisuus, mutta se voi vaihdella paljon tilannekohtaisesti. Esim. vilkaskin
koira saattaa olla hyvin rauhallinen uudessa tilanteessa, mikäli se kokee tilanteen
pelottavana tai mikäli se rauhoittuu keskittymään tehtäviin.
Koirasi käyttäytyminen osiossa
Koirasi Fitbark aktiivisuus testissä oli 29. Tietokannassa voit verrata koirasi aktiivisuutta
muiden saman rotuisten ja kaikkien rotujen keskiarvoiseen aktiivisuuteen testin aikana.